Tänään sain niin pitkään kaivattuja & hyviä uutisia; sain työpaikan! Vakituisen ja määräaikaisen työpaikan. Oon ollut yliopiston opiskelijana kohta seitsemän vuotta. Gradu puuttuu. Mulla ei ole enää ollut kursseja tai läsnäolopakkoa mihinkään. Oon oikeesti ollut välillä jo niin turhautunut, kun työnhaku nykyään tuntuu olevan liiankin vaikeaa, enkä ole sellainen ihmistyyppi, joka vaan osaisi olla. Mä en ole halunnut etsiä mitään osa-aikasta työtä. En työtä, jossa olen ehkä pari kuukautta jonka jälkeen saan taas etsiä. Nyt sain työn. Tulen työskentelemään tunnetussa suomalaisyrityksessä. Tulen työskentelemään taloushallinnon tehtävissä. Tehtävissä, jotka eivät edes vastaa mun koulutustani:D Silti olin kahdessa eri haastattelussa, ja tänään toisen haastattelun jälkeen mulle ilmoitettiin melkein heti, että hei, paikka olisi sinun. Voi tätä ilon ja helpotuksen tunnetta<3 Rutiininen arki saa vihdoin alkaa:)
Työhaastatteluun valmistautumista, teestä alkaen. Tee niin kuin uusi Työ.
Mulla on koko viikko ollut flunssa tulossa, terve olo, jälleen flunssa tulossa. Viime yö meni valvoessa ja olo oli kipeä. Silti tuon työhaastattelun jälkeen koin ansaitsevani palkinnon; salireenin! Kyllä joku lenssu mussa varmaan yrittää murtaa muureja, oli meinaan niin katkinainen olo, että jossain kohtaa pystypunnerruksia (laitteella) mä sarjatauoilla vaan unohduin haaveleimaan jotain asioita:P Kunnon penkkiurheilua! No joo, tsemppasin sitten ja tein ylimääräisiä vatsojakin loppuun:)
Olin eilen muuten kosmetologi -kaverini käsittelyssä:) Mulla on atooppinen iho, ja pahimmat/kuivimmat alueet mun ihosta löytyy kämmenistä ja kasvoista, varsinkin suun alueelta. Muutenkin mun kasvojen iho on kokenut kovia tän kylmän talven aikana, eli mun kasvoilla on ollut viime ajat ihan kunnon eloton, kalpea ja kireä ihokerros. Kaveri sai hienosti kuorittua sitä kuivaa kuollutta kerrostumaa pois, ja totesikin lopussa: "Vitsit sun iho alko hehkumaan!":) Rasvaakin kyllä hierottiin pitkin pläsiä ihan rankalla kädellä, ja naama oli kun pesusieni; imaisi saman tien jokaisen tarjotun kreemipisaran:D Nyt sentään alkaa kasvot luonnollisesti punoittamaan kun esimerkiksi käy suihkussa. Pari päivää sitten jos olin käynyt juuri suihkussa tai en, niin naamataulu pysyi kalkkilaivan kapteenin valkeana. Hui! Nyt on paaljon paree:) Pitää vain jatkossa kuoria tuota nassua hieman useammin kotioloissakin;)
Ostin samalla reissulla lisäksi pari laadukasta kynsilakkaa:) Nyt kun sain töitä, niin ei jää nuo luotolla maksamisetkaan vaivaamaan,hoho:D Oon niin onnellinen, nyt kaikki on niin hyvin ja täydellistä<3 Gradun kun vielä saisi jonain päivänä kasaan.
Joskus sitä pieni ihminen ajattelee, että on riittämätön tai turha. Mitä järkeä kaikella nähdyllä vaivalla on? Miksi olen viettänyt elämästäni niin monta vuotta opiskeluun ja elänyt olemattomilla pennosilla? Miksi minä en löydä sopivaa työtä? Sama tilanne kun hieman yli vuosi sitten ajattelin, että tässä sitä elellään sinkkuna varmaan vielä kolmekymppiseksi saakka:D Sitten H löysi mut yökerhon baaritiskiltä, ja se oli siinä:') Rakastan tuota miestä niin mahdottomasti<3
Elämä osaa tarjota niin nopeastikin mahdollisuuden kavuta pohjalta ylös, aloittaa se ylämäki; pidempiaikaisemman tai lyhytkestoisemman. Uudemman kerran tai sen kymmenennen kerran. Joka tapauksessa... Nousu & mahdollisuus parempaan löytyy ja tulee aina;)
Mahdollisuuksien täyteistä viikkoa ihan jokaiseille<3 Uskokaa itseenne:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti